Usein kysyttyä

Piirustukset ovat digitoituja jäljennöksiä alkuperäisistä paperisista rakennuspiirustuksista, joita säilytetään ‎Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkistossa tai Helsingin kaupunginarkistossa. ARSKA-palvelu ‎päivittyy jatkuvasti sitä mukaa, kun rakennusvalvontavirastoon tulee uusia arkistoitavia ‎rakennuspiirustuksia. Palvelun kautta ei ole saatavilla julkisuuslain perusteella salassa pidettäviksi ‎määriteltyjä, purettujen rakennusten eikä rauenneitten lupien piirustuksia. Vanhimmat palvelusta ‎saatavissa olevat piirustukset ovat 1800-luvulta.
‎
Piirustusjäljennöksiä saa rakennusvalvontavirastosta paikan päältä jatkossakin: rakennusvalvonnan ‎arkisto on palvellut asiakkaita jo vuosikymmeniä. Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ‎piirustusarkisto onkin yksi maamme vilkkaimpia arkistoja asiakasmäärässä mitattuna.‎

 

Miksei autolämmitysjohtoa saa jättää roikkumaan ulkotolppaan ?

Autonlämmitysjohdot tulee ehdottomasti turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Uusimmissa ulkopistorasioissa on pakollisena lisäsuojana vikavirtasuojakytkin, eikä näiden pistorasioiden tarvitse välttämättä olla lukituissa koteloissa.

Taloyhtiöiden ja muiden autolämmityspistorasioita omistavien yhteisöjen olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää liitäntäjohtojen jättäminen irrallisena kiinni pistorasiaan.

Mitä sähkötöitä saan tehdä huoneistossani itse?

Sähkötöiden tekeminen edellyttää tekijältään riittävää pätevyyttä sekä pääsääntöisesti Turvatekniikan keskuksen myöntämää erityistä urakointilupaa. Kuitenkin on sellaisia sähkölaitteisiin ja sähköjärjestelmiin kohdistuvia toimenpiteitä, joiden suorittajan ei tarvitse olla sähköalan ammattihenkilö. Pienikin toimenpide edellyttää sähköiskun tai palovaaran mahdollisuuden takia, että suorittaja tietää tarkalleen, mitä on tekemässä. Jos et siis tunne etkä tiedä sähkölaitetta tai sähköjärjestelmää etkä niihin liittyviä vaaratekijöitä, älä tee itse mitään, vaan pyydä ammattilaisen apua.

Seuraavia sähkötöitä voivat edellä esitetyin ehdoin tehdä myös tavalliset sähkön käyttäjät:

• Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimeen eli sokeripalaan. Sokeripalan korvaaminen kiinteässä asennuksessa valaisinpistorasialla sekä rikkoontuneen valaisinpistorasian vaihto. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto.
• Jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien kansien irrotus esimerkiksi maalauksen ja tapetoinnin ajaksi sekä rikkoontuneiden kansien vaihto.
• Suojajännitteisten järjestelmien asentaminen valmistajan tai tavaran toimittajan ohjeiden mukaan. Tällaisia järjestelmiä voivat olla aurinkopaneeli-, halogeenivalaistus-, tms. järjestelmät.

 

Saako asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja purkaa huoneiston väliseinän ilman lupaa?

Rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita, jos huoneiston väliseinä ei ole kantava tai jäykistävä seinä. Asiasta tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti taloyhtiölle ennen toimeen ryhtymistä. Heinäkuussa 2010 voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuudesta hyvin tarkat määräykset.  Rakennusvalvonnan arkistossa olevista erityissuunnitelmista voi tarkistaa, minkälainen seinä rakenteeltaan on.

Jos kysymyksessä tarkoitetaan kahden eri huoneiston välistä seinää, on kysymyksessä aina rakennuslupa-asia.

Pitääkö märkätilan rakentamiseen hakea rakennuslupa?

Uuden märkätilan, esimerkiksi kylpyhuoneen tai saunan, rakentaminen olemassa olevan ”kuivan” huonetilan kohdalle, vaikkapa vaatehuoneeseen, on toimenpide, jolle on haettava rakennuslupa. Sen sijaan olemassa olevan märkätilan peruskorjaus ei edellytä rakennuslupaa, mutta edellyttää taasen asunto-osakeyhtiölain mukaisen menettelyn taloyhtiön kanssa. Jos märkätilaa, esimerkiksi kylpyhuonetta, laajennetaan, on luvan hakeminen selvitettävä aina tapauskohtaisesti. Näille toimenpiteille on aina saatava kiinteistön omistajan lupa ja remontista sovittava taloyhtiön kanssa aina kirjallisesti.

 

Vaatiiko kylpyammeen poistaminen ja sen korvaaminen suihkulla rakennusluvan?

Kylpyammeen poistaminen ei edellytä rakennusluvan hakemista, ei myöskään lattian ja seinien vedeneristeen uusiminen tai kaakelointi. Mikäli työhön sisältyy vesipisteiden (hanojen) lisääminen tai lattiakaivojen muuttaminen, on muutostyön luvanvaraisuus aina selvitettävä erikseen. Tämä tapahtuu siten, että rakennusvalvontavirastoon toimitetaan pätevän asiantuntijan laatima vesi- ja viemärilaitteita koskeva suunnitelma lausuntoa varten. Lausunnon pyytäminen, niin kuin itse toimenpidekin, edellyttää kiinteistön omistajan lupaa. Asunto-osakeyhtiö laissa on tiukat määräykset siitä, kuinka osakas sopii remontista taloyhtiön kanssa ja aina kirjallisesti.

 

Osakas on vaihtanut vanhan vesihanan uuteen parempilaatuiseen vesihanaan. Kun se menee rikki, kuka maksaa?

Taloyhtiö on velvollinen korjaamaan vesihanan koska se kuuluu kiinteistön rakenteellisiin ominaisuuksiin. Taloyhtiö on kuitenkin velvollinen korvaamaan vesihanan vain alkuperäisen tason mukaiseksi. Jos osakas haluaa kunnostaa hankkimansa kalliimman hanan, on vastuu osakkaalla. Taloyhtiö voi kuitenkin maksaa arviolta sen osuuden, joka olisi mennyt alkuperäisen hanan veroisen uuden hanan vaihtamiseen.

 

Mitä home on ?

Home eli homesienet ovat pieniä, yksinkertaisia sieniä. Hometta esiintyy kaikkialla luonnossa. Ne kasvattavat sienten tapaan rihmaston ja leviävät itiöiden avulla. Homerihmastot muodostavat nukkamaisia pesäkkeitä, ja itiöt antavat niille usein kirkkaan värin. Home levittää itiöitä ilmaan. Homesienten aineenvaihdunta tuottaa ilmaan tunkkaista ja kellarimaista hajua.Rakennuksissa homeet löytävät kasvualustaa, jos materiaalin pinnan kosteus pysyy pitempiä aikoja 75-80 %:n yläpuolella. Jos rakenteen kosteus pysyy kuukausia 90-95 %:n yläpuolella, homesienten lisäksi alkaa esiintyä lahottajasieniä. Home voi aiheuttaa vaurion, jos kosteutta tulee maaperästä ja rakenteiden kautta. Myös putkivuodot ja puutteellinen eristys voivat aiheuttaa vaurion. Se voi johtua myös puutteellisesta lämpöeristyksestä. Lämmitetyissä rakennuksissa kosteutta on myös vesihöyryn muodossa. Vesihöyryn kanssa ei synny mitään ongelmia, jos se ei pääse tiivistymään rakenteisiin, vaan poistuu ulkoilmaan oikein suunnitellun ja käytetyn ilmanvaihdon avulla.

Jos asukas epäilee huoneistossaan olevan homevaurion, voi hän pyytää taloyhtiön edustajaa tarkastamaan asian. Ilmoitetun vaurion tarkastaminen suoritetaan aistihavainnoin mielellään siten, että asukas on mukana tarkastuksessa. Samalla voidaan suorittaa rakenteen kosteusmittaus.Jos hometta ei aistihavainnoin löydetä, voi asukas, jos epäilee hometta kuitenkin olevan, kääntyä kaupungin ympäristökeskuksen puoleen ja pyytää homemittausta.

Saako huoneistoremontin yhteydessä siirtää patteria ?

Huoneistoremontin yhteydessä saattaa asukkaalle tulla tarve uusia, siirtää tai poistaa kokonaan lämmityspatteri. Kaikki toimenpiteet aiheuttavat patteriverkoston perussäädön häiriytymisen, ja tällöin saattaa asuntojen huonelämpötilat muuttua. Lisäksi toimenpide saattaa aiheuttaa ylimääräistä ilmausta lämpöjohtoverkoston ylimmissä pattereissa ja lämmitysverkoston täyttötarvetta. Eli lämpöjohtoverkoston muutostyö saattaa aiheuttaa mittavaakin ylimääräistä työtä huoltohenkilöstölle.

Ennen työn alkua on aina otettava kirjallisesti yhteys isännöitsijään.

Saanko uusia patteriventtiilin ?

Patteriventtiilin uusiminen aiheuttaa lämpöjohtoverkoston perussäädössä häiriintymistä ja huonelämpötilat muuttuvat. Lisäksi saattaa toimenpide aiheuttaa ylimääräistä ilmausta lämpöjohtoverkoston ylimmissä pattereissa. Asukkaalla on oikeus vain sulkea ja avata patteriventtiili. Mikäli patteriventtiili ei toimi; pyydetään ottamaan yhteyttä huoltomieheen, joka tarkistaa/korjaa/uusii sen.