Maanantai-aamuna häiriöitä kaukolämmön jakelussa

Kaukolämpöverkolla aamuyöstä tapahtuneen putkirikon vuoksi lämmöntoimituksessa on häiriöitä koko Helsingin alueella vielä muutaman tunnin. Vuotokohta Uudenmaankadulla on paikallistettu ja korjaustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Putkirikosta aiheutunut paineenlasku lämpöverkossa on hidastanut lämmönjakelua ja vaikeuttanut voimalaitosten toimintaa. Lämpöverkon paine-eroja tasataan ja tuotannon määrää nostetaan koko ajan vähitellen.

Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.

Julkaistu: 16.12.2019 05.57

Lähde: https://www.helen.fi/

0
0

Kuukauden kysymys: Saako asuinkerrostalon alaovi olla lukittuna ympäri vuorokauden

Monessa kerrostalossa päätetään turvallisuussyistä pitää alaovi lukossa, vaikka alhaalta puuttuu summerit tai ovipuhelimet. Onko lukitseminen sallittua vuorokauden ympäri?

Taloyhtiö voi päättää pitää kerrostalon ns. porrashuoneen oven lukittuna ympäri vuorokauden. Järjestyslain mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan tai hänen edustajansa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen.

Eräässä tapauksessa kyseinen tieto oli niin kaukana ulko-ovesta, että se jäi kokonaan huomaamatta. Tämän seurauksena taloyhtiön isännöitsijälle määrättiin rikesakko rakennukseen pääsystä huolehtimiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyömisestä. Kannattaa siis varmistaa, että tiedot näkyvät selvästi ulko-ovesta.

Jos talosta puuttuu ovisummerit tai -puhelimet, taloyhtiö voi sopia niiden hankkimisesta enemmistöäänin.

 

Suora lähde: https://www.kak-laki.fi/kuukauden-kysymys-saako-asuinkerrostalon-alaovi-olla-lukittuna-ympari-vuorokauden/

 

0
0

Tulipaloja tapahtuu taloyhtiöissä paljon – tunne vastuusi, varmista paloturvallisuus

Paloturvallisuus on taloyhtiössä kaikkien yhteinen asia. Hallitus ja isännöitsijä vastaavat määräysten mukaisista turvallisuusjärjestelyistä ja niiden noudattamisesta. Osakkaan tehtävä on varmistaa, että riskit on minimoitu omassa kodissa. Katso jutun lopusta lista asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. 

Loppukeväästä 2019 yksi Porin seudun puhutuimpia uutisia oli kaupungin ytimessä sijaitsevan Keskuskartanon tulipalo. Liekit löivät räjähdysmäisesti suuren taloyhtiön kattorakenteissa ja kerrostalon kaikki asukkaat evakuoitiin. Ullakkokerros tuhoutui täysin ja talon ylin varsinainen asuinkerros kärsi mittavia savu- ja vesivahinkoja. Kuolonuhreilta onneksi vältyttiin, mutta vahingot olivat miljoonaluokkaa.

Heinäkuun 1. päivänä Lahden Liipolassa sijaitsevan viisikerroksisen talon ylimmän kerroksen asunnossa syttyi tulipalo. Kaikki talossa olleet 50 ihmistä evakuoitiin ja sairaalaan vietiin kaksi ihmistä. Voimakas palo rikkoi asunnon suuren ikkunan, jonka kautta liekit saavuttivat kattorakenteet. Asunto tuhoutui ja 30–40 asuntoa kärsi vesivahinkoja.

Heinäkuun 24. päivä pelastuslaitos evakuoi Tampereen keskustassa sijaitsevan 12-kerroksisen kerrostalon 55 asuntoa, kun vieressä sijaitsevan päiväkodin huopakatto syttyi tuleen. Päiväkoti tuhoutui palossa purkukuntoon ja palon puoleiset kerrostalon asunnot kärsivät pahoja savuvahinkoja.

Pelastusopiston tilastojen mukaan 21.11.2019 mennessä pelastuslaitos on hälytetty rivi-, luhti- ja kerrostaloihin yhteensä 1 313 kertaa tulipalon takia. Edellä kerrotut kolme tulipaloa ovat olleet taloyhtiöissä sattuneista onnettomuuksista vakavimpia.

Älä koskaan jätä tavaroita lieden päälle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in vanhempi asiantuntija Ilpo Leino kertoo, että rakennuspalo saa yleisimmin alkunsa sähkölaitteista tai avotulesta. Hän muistuttaa, että kaikenlainen sähkölaitteiden valvomaton lataaminen varsinkin yöaikaan on aina riski. Laine ei itse lataa edes kännykkää öisin.

Selkeästi suurin tulipalojen syttymissyy on kuitenkin ruoanvalmistus, josta aiheutui 889 rakennuspaloa vuonna 2018. Keittiön turvallisuuteen kannattaakin ehdottomasti panostaa.

– Liesi ei itsekseen sytytä paloja vaan syy on yleensä ihmisissä. Lieden ympäristö on syytä pitää siistinä ja erityistapauksissa kannattaa hankkia erilaisia liesiturvalaitteita. Varsinkin mummon ja vaarin kohdalla lähipiirin täytyy olla valppaana turvallisuuden ylläpitämisessä, Leino sanoo.

Vahingot vaihtelevat rakennuksen täystuhosta savuvahinkoihin. Jo pelkkä savun haju voi tuottaa riesaa pitkäksi aikaa sen pinttyessä tekstiileihin. Ammattilaista tarvitaan yleensä aina jälkien siivoukseen, sillä pelkkä tuuletus ei välttämättä riitä.

Alkusammutuskalusto kuntoon – pelkkä palovaroitin ei riitä

Suurin osa rakennuspaloista syttyy asuntojen sisällä, joten asianmukaisella alkusammutuskalustolla on iso merkitys. Ainoastaan palovaroitin on lakisääteinen hankinta, mutta Leinon mielestä myös sammutuspeitteen pitäisi kuulua jokaisen kodin perusvarusteluun.

– Peitteen lisäksi suosittelen sammuttimen hankintaa. Nestepohjainen sammutin ei sotke paikkoja. Jauhesammutinkin on parempi kuin ei mitään, mutta jauhepöly leviää kaikkialle. Pientä sammutus spraypurkkia en suosittele. Oikea kahden litran sammutin on sen sijaan testattu ja toimiva tuote, Leino sanoo.

Miten vastuu turvallisuudesta jakautuu taloyhtiössä?

Paloturvallisuus on taloyhtiössä kaikkien yhteinen asia. Hallitus ja isännöitsijä vastaavat määräysten mukaisista turvallisuusjärjestelyistä ja niiden noudattamisesta. Siihen liittyy pelastussuunnitelma, joka täytyy aika ajoin tarkistaa ja pitää päivitettynä. Hallituksen tehtävä on myös tiedottaa talossa pelastussuunnitelman sisällöstä ja asukkaalle kuuluvasta vastuusta.

–  Pelastussuunnitelman laatimisesta ja ylläpidosta huolehtiminen on osa yhtiön johdon huolellista toimintaa kiinteistönpidon osalta. Laiminlyönnistä voisi jopa seurata hallituksen tai isännöitsijän vahingonkorvausvastuu, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja Kai Haarma muistuttaa.

Selkeästi suurin tulipalojen syttymissyy on ruoanvalmistus, josta aiheutui 889 rakennuspaloa vuonna 2018.

Asukkaan vastuulla on huolehtia huoneistonsa paristokäyttöisten palovaroittimien kiinnittämisestä ja kunnosta. Jos talon palovaroitinjärjestelmä on kytketty sähköverkkoon, kunnossapitovastuu perusjärjestelmän osalta kuuluu taloyhtiölle. Jos asukas kuitenkin huomaa palovaroittimessa puutteita, hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta.

– Mikäli osakas tai asukas ei huolehdi vastuullaan olevasta varoittimesta tai ilmoita yhtiön järjestelmien vioista, voi hän joutua osaltaan vastuuseen mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, joka olisi muuten ollut vältettävissä, Haarma sanoo.

Hyvä tietää korvausasioista

Jokaisen asukkaan, oli hän osakas tai vuokralainen, kannattaa hankkia kotivakuutus. Tulipalon sattuessa taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa asunnon rakenteiden vauriot, talotekniikan sekä joitakin osakkaan kunnossapitovastuulla olevia asioita, esimerkiksi huoneiston pinnoitteet.

Asukkaan kotivakuutus korvaa puolestaan asunnon irtaimiston sekä kiinteän sisustuksen, jonka kunnossapitovastuu on osakkaalla. Lisäksi kotivakuutus voi korvata sijaisasunnon kustannuksia.

– Jos vahinko on aiheutunut osakkaan tai asukkaan omasta huolimattomuudesta, voi esimerkiksi kiinteistövakuutuksen omavastuuosuus tulla kokonaan tai osittain hänen korvattavakseen. Jos toiminta on ollut tahallista tai törkeän huolimatonta, voi vakuutusyhtiö mahdollisesti vaatia häneltä taloyhtiölle maksamaansa vakuutuskorvausta, Haarma selventää.

Asukas: varmista, että kotisi on paloturvallinen

  • Huolehdi asuntosi palovaroittimien toimintakunnosta ja ilmoita vioista viipymättä
  • Katso, että kodistasi löytyy alkusammutusvälineet: sammutuspeite ja käsisammutin
  • Opettele käyttämään alkusammutusvälineitä
  • Älä jätä tulta valvomatta: sammuta esimerkiksi kynttilä, vaikka poistuisit tilasta vain hetkeksi
  • Sijoita kynttilät siten, että niiden läheisyydessä ei ole mitään syttyvää
  • Varmista, että kynttilänjalka on tukeva ja tuikut turvallisia
  • Älä jätä lasta tai lemmikkiä yksin kynttilöiden läheisyyteen
  • Pidä tulitikut poissa lasten ulottuvilta
  • Älä aseta kynttilää television tai muovikalusteiden päälle
  • Älä jätä tavaroita lieden päälle
  • Hanki sellaiset sähkölaitteet, joissa virta katkeaa automaattisesti, kun laitetta ei käytetä
  • Huolehdi siitä, että kotiisi ei kerry kasoittain turhaa tavaraa lisäämään palokuormaa
  • Vaihdata huonokuntoiset sähköjohdot ehjiin.
  • Älä peitä sähköpattereita tekstiileillä tai muulla materiaalilla
  • Älä kuivata pyykkiä kiukaan yläpuolella
  • Katso, että television ja kylmäkalusteiden ympärillä on tarpeeksi ilmatilaa
  • Pyyhi pölyt pois säännöllisesti sähkölaitteiden päältä

Suora lähde: https://www.kak-laki.fi/tulipaloja-tapahtuu-taloyhtioissa-paljon-tunne-vastuusi-varmista-paloturvallisuus/ 

0
0

Kotisi vaarallisin kodinkone?

Kodin paloherkimmät huoneet ovat keittiö ja sauna – vaarallisin kodinkone on pesuhuoneessa

 

Suomen pelastustoimen mukaan Suomessa syttyi vuonna 2018 yhteensä 5 317 rakennuspaloa. Näistä vajaa 3 000 syttyi kotitalossa. Suurin osa kodin tulipaloista saa alkunsa keittiöstä.

Paloturvallisuuden näkökulmasta kodin kolme yleisintä vaaranpaikkaa ovat liesi, kynttilät ja sauna. Vastaavasti kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot.

– Toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä keinoja parantaa oman kodin paloturvallisuutta. Jokaisen meistä tulisi tietää, kuinka tulipalot ennaltaehkäistään ja miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Jos tulipalo syttyy, pitää asunnosta poistua parissa minuutissa. Viranomainen ei ehdi siinä ajassa paikalle. Silloin lähin apu olet sinä itse, sanoo LähiTapiolan turvallisuuspäällikkö Sami Sallinen.

Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tulipalon syttymissyy. Nämä palot ovat yleensä ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä kypsenemään tai kuumenemaan ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja on noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo. Myös sauna on tulenarkaa aluetta. Saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500 eli jossain päin Suomea palaa käytännössä joka päivä sauna.

– Suomessa syttyy tulipalo keskimäärin kahdeksassa kodissa joka päivä. Alkusammuttamalla säästetään vuosittain yksi ihmishenki, kymmenen vammautumista, yli 20 miljoonan euron vahingot ja suunnattomasti inhimillistä kärsimystä. Jos ihmisten alkusammutustaidot olisivat vielä paremmat, menetykset olisivat nykyistä pienemmät, Sallinen toteaa.

Sähkölaitteiden viat ja väärinkäyttö aiheuttavat vuosittain yli tuhat rakennuspaloa

Kodin sähkölaitteisiin liittyvien tulipalojen vaaratekijä numero yksi on tilastojen valossa selvästi liesi. Seuraavina tulevat kiuas, hehkulamput ja loisteputkivalaisimet. Kodinkoneista yleisimmin syttyvät pyykinpesukoneet, toiseksi useimmiten kylmälaitteet. Kylmälaitteiden paloista puolet kehittyvät rakennuspaloiksi.

Pelastusopiston mukaan isot kodinkoneet saattavat syttyä palamaan, koska ne kuluttavat paljon energiaa ja kuumenevat. Pyykinpesukoneen kärkitilaa tilastoissa selittänee se, että kone yleensä on pesuhuoneessa, jossa sijaitsee myös ilmastoinnin poistoilma – eikä siellä ole palovaroitinta. Niinpä pyykinpesukoneen syttymistä ei välttämättä heti havaita.

– Elämänturvayhtiönä haluamme lisätä suomalaisten tietoisuutta paloturvallisuudesta ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Palojen ennaltaehkäisy ja alkusammutus onnistuvat useimmiten kotikonstein, jos kotoa löytyy riittävästi toimiva palovaroitin ja alkusammutuslaite, jota osataan käyttää. Kannustamme kaikkia suomalaisia ottamaan nämä asiat haltuun, Sallinen sanoo.

Kodinkoneiden kehitys entistä energiatehokkaammiksi pienentää laitteiden sähkönkulutusta, mikä onneksi vähentää niiden lämpenemistä ja edelleen tulipaloalttiutta. Esimerkiksi nykyisten televisioiden osuus rakennuspalojen aiheuttajana on mitätön verrattuna kuvaputkitelevisioiden aikaan.

 

Suora lähde: https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509559979269?cmpid=eml-elamanturvanuk-email-0919-sahkoposti-1aed9b0&bid=25887438&did=dm229783

0
0

Taloyhtiöiden energiaekspertti -koulutus

Energianeuvonta.fi järjestäää maksuttomia koulutuksia ja teemailtoja energiatehokkuuden parantamisesta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Syksyn 2019 eksperttikoulutus koostuu viidestä iltatilaisuudesta, jotka pidetään keskiviikkona 25.9, 9.10, 23.10, 6.11 ja 27.11 klo 17.15-20.00. Neljä ensimmäistä iltaa pidetään Helsingin Ilmalassa, osoitteessa Ilmalankuja 2. Viimeisen illan pitopaikka on vielä auki.

Kurssiohjelman ja muita tietoja löydät tältä sivulta lähempänä ajankohtaa. Voit myös kysyä koulutuksesta sähköpostilla: jarkko.hintsala@hsy.fi

Kurssille ilmoittautuminen, sekä edellisten eksperttikurssien ohjelmiin ja esityksiin voit tutustua: https://energianeuvonta.fi/koulutukset/

 

0
0

Ilmalämpöpumppu kerrostaloon?

Ilmalämpöpumppu voi pelastaa kerrostaloasujan kesän – muista, että lupa laitteen asennukseen pitää kysyä aina!

Hikiset kesäyöt saavat monet pohtimaan ilmalämpöpumppua kerrostaloasunnon sisäilman jäähdyttämiseksi. Ennen kuin suuntaat ostoksille, muista kysyä taloyhtiöltä lupa laitteen kiinnittämiseen.

Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain perusteella laaja muutostyöoikeus huoneisto koskien huoneistoaan – parveke ja terassi mukaan lukien. Ilmalämpöpumpun kohdalla mennään kuitenkin taloyhtiön hallitsemalle alueelle, koska osa laitteen asennuksesta tehdään asunnon ulkopuolelle.

Ilmalämpöpumppuasioita on aikoinaan puitu korkeimmassa oikeudessa asti. Eräässä tapauksessa osakas oli pyytänyt taloyhtiöltä lupaa porata reikä huoneistonsa sisätiloista parvekkeelle laitteen asennusta varten. Lupaa ei irronnut, sillä reikä olisi tehty ulkoseinään, joka ei ollut osakkeenomistajan hallinnassa. Osakas vei asian aina korkeimpaan oikeuteen asti, josta lopulta annettiin sama päätös kuin alemmista oikeusasteista: pyydetty muutostyö kohdistui taloyhtiön omistaman rakennuksen lämpöeristettyyn ulkoseinään, joka sijaitsee osakkaan hallinnassa olevien sisä- ja ulkotilojen välissä.

Jos yksi on saanut luvan, sitä ei voi muiltakaan kieltää

Ilmalämpöpumpun asentamiseen on aina haettava lupa taloyhtiöltä. Hakemuksessa esitetään suunnitelma siitä, miten laite asennetaan ja ilmoitetaan, mikä yritys tekee asennustyön. Koska muutos tehdään asunnon ulkopuolelle, taloyhtiö voi kieltää asennuksen perustelematta päätöstään.

Ilmalämpöpumpusta haaveileva pääsee helpolla, jos joku talon asukas on jo aiemmin saanut kiinnitykselle luvan. Yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella laitteen asennusta ei voida kieltää seuraavaltakaan kysyjältä. Siksi on tärkeää, että taloyhtiössä käydään julkisivuseikoista huolellinen keskustelu heti ensimmäisen luvan kohdalla.

Ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii tarkkuutta. Sähkö- ja putkityöt tilataan erikseen niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Erityisesti kondenssiveden poistoon on kiinnitettävä huomiota kosteusvaurioiden välttämiseksi. Taloyhtiö valvoo asentamisen.

Lähde: Kuhanen|Asikainen|Kanerva asianajotoimisto, Ajankohtaista kiinteistöjuridiikassa kesäkuussa 2019

https://www.kak-laki.fi/ilmalampopumppu

 

 

0
0

Aibnb-majoitustoiminta herättää kysymyksiä taloyhtiöissä

Pian alkava lomakausi houkuttelee asunnon vuokraamiseen matkailijoille. Vaikka Airbnb:n kaltaisten toimijoiden hyödyntäminen kasvattaa suosiotaan jatkuvasti, majoittaminen harvoin synnyttää suuria ongelmia naapurustossa. Sekä vuokraajan että muiden osakkaiden kannattaa kuitenkin selvittää toimintaan liittyvät pelisäännöt.

 

Lue lisää aiheesta: https://www.kak-laki.fi/aibnb-majoitustoiminta-herattaa-kysymyksia-taloyhtioissa/

0
0