Asukas- ja yrityspysäköinti käyttöön 1.11. Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Kivihaassa ja koko Etelä-Haagassa

Helsingin kaupunki tiedottaa 15.10.2018 18:00

Asukas- ja yrityspysäköinti käyttöön 1.11.
Munkkivuoressa, Niemenmäessä, Kivihaassa ja koko

Etelä-Haagassa

Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukas- ja yrityspysäköinti laajenee
marraskuussa Munkkivuoreen, Niemenmäkeen, Kivihakaan ja koko Etelä-Haagaan.
Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin kadunvarsipaikoilla tarvitaan arkisin kello 8–20
marraskuun alusta alkaen asukas- tai yrityspysäköintitunnus.
Ilman pysäköintitunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen

enintään neljä tuntia arkisin kello 8–20. Pysäköintiä ei ole rajoitettu ilta- ja yöaikaan kello 20–8 eikä viikonloppuisin. Liikkeiden edustoilla säilyy asiointipaikkoja, joilla voi pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta.

Pysäköintitunnuksen voivat hankkia alueiden asukkaat ja yritykset. Tunnusten myynti uusille alueille alkaa tiistaina 16.10.2018. Asukaspysäköintipaikat on merkitty

liikennemerkeillä, ja niillä saa pysäköidä myös yrityspysäköintitunnuksilla. Tarkista aina pysäköintiä ohjaavat määräykset liikennemerkistä.

Pysäköintitunnus lunastetaan kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta
Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki
Avoinna arkisin: ma 8.15–17, ti–to 8.15–16, pe 10–15

Puhelin: 09 310 22111

Lisätietoa ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin sekä kaikkien
asukaspysäköintialueiden kartat:
www.hel.fi/pysakointi (Asukas- ja yrityspysäköinti)
0
0

”Vaikuttaa koko kiinteistön arvoon” – naapuri osti sähköauton ja haluaa latauspisteen, mutta kuka maksaa?

Sähköautojen yleistyminen pakottaa monet taloyhtiöt miettimään suhtautumistaan sähköautojen lataamiseen. Elokuusta lähtien taloyhtiöille on ollut tarjolla julkista tukea latausjärjestelmien hankintaan, mutta kustannuksia valuu myös taloyhtiöille. LähiTapiola kokosi yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.

 

Lähde ja lisätietoa: https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/vaikuttaa-koko-kiinteiston-arvoon-naapuri-osti-sahkoauton-ja-haluaa-latauspisteen-mutta-kuka-maksaa/7092546#gs.0_VrLhs 

0
0

Löytyykö kodistasi tämä riskiputki? Voi aiheuttaa isot vahingot

Koska kurkistit viimeksi keittiökaapiston uumeniin, tiskikoneen liitäntää? Muhiiko siellä inha yllätys?

Astianpesukoneiden huonokuntoiset tai huonolaatuiset poistoletkut aiheuttavat yli kaksi tuhatta vesivahinkoa vuosittain, eli viisi vahinkoa joka päivä.

Näin arvioi vakuutusyhtiö Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Taloussanomille.

Moni tiskikoneen omistaja ei tiedä, että jo viisi vuotta vanhasta koneesta kannattaisi vaihtaa poistoputki.

Koskela on on ihmetellyt ja lähtenyt myös kyselemään tiskikone-edustajilta, miksi poistoputkia ei tehdä erilaisiksi, kun ne kerran ovat niin iso vesivahinkoriski.

– Kun kokeilet poistoputkea, niin onhan se tosi kevyen oloinen.

– Kun kyselin asiaa, maahantuojat perustelivat letkuja EU-lainsäädännöllä. Se estää käyttämästä aineita, jotka tekisivät letkuista kestävämpiä.

”Ihmiset ovat hyvin hintahakuisia”

– Minäkin ostin ajatuksen sellaisenaan, kunnes puhuin rakennusammattilaisten kanssa. On se kummallista, että talossa on kymmeniä metriä muuta putkea, jonka pitää kestää kaikki kodin litkut ja kemikaalit. Ne kestävät autolla yli ajamisen. Miksi viimeistä 1,5 metriä koskee eri lainsäädäntö ja se on sitten heikko lenkki?

– Voihan se olla, että valmistajat laskevat, että osa voidaan rakentaa heikentyväksi. Kone hajoaa tiettyjen vuosien sisään muutenkin jostain kohtaa. Meille tämä heijastuu niin, että näitä tiskikonevuotoja sattuu valitettavan paljon.

Vesi valuu piilossa pitkään

 

Finanssialan vuotovahinkoselvityksen mukaan eniten astianpesukoneen vuotovahinkoja sattui seitsemän vuotta vanhoille koneille.

Poistoputkien vuodot ovat pirullinen vahinkomuoto. Tihkuvuoto ehtii kastelemaan rakenteita pitkältä matkalta, jos tiskikoneen alla ei ole vuotokaukaloa tai vuotohälytintä.

Keittiökaapistosokkelissa vuoto saa rauhassa muhia kenenkään huomaamatta niin kauan, kunnes keittiön lattialaatta rupeaa kupruilemaan. Vaikka kotivakuutus korvaisi vahingon, vuodosta koituu iso riesa, sillä kuivatus kestää usein viikkoja. Lisäksi korjattunakin vesivahinko voi tuottaa ongelmia asunnon myyntitilanteissa.

Ifin korvaamat vuotovahingot maksavat keskimäärin 5 000–7 000 euroa.

Vuorovahingot yleistyvät

 

Viime vuonna vakuutusala korvasi noin 25 000 vuotovahinkoa kotitalouksille. Astianpesukoneiden lukumäärä oli noin 3 000 kappaletta. Poistoletkut ovat toisen tutkimuksen mukaan olleet syynä 1 740 tapauksessa. Koskelan arvioon yli kahdesta tuhannesta putkivuodosta päästään, kun mukaan otetaan ne tapaukset, joista ei haeta korvauksia.

Poistoletkujen aiheuttamien vesivahinkojen suhteellinen osuus on kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna, kun koneet ovat yleistyneet kodeissa.

– Uskon siihen, että kasvun syynä on sekin, että ihmiset ovat hyvin hintahakuisia ja hinta- ja laatuhaarukka on laaja. Yleistyminen on vain osasyy.

– Vuotovahinkojen määrä on kaikkiaan kasvanut kautta linjan koko 2000-luvun, Koskela kertoo (ks. kuva alla).

– Se, että vuotovahinkoja on näin paljon, johtuu vanhenevasta rakennuskannasta ja siitä, että vanhat kupariputket tulevat käyttöikänsä päähän.
0
0

Toimistot suljettuina torstaina

Molemmat toimistomme ovat kiinni torstaina 27.9. henkilökunnan tyky-päivän johdosta.

Olemme perjantaina normaalisti auki.

 

yt. Astala Isännöinti Oy

0
0

Kattohukka paljastaa lämpövuodot

Kattohukka on Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tuottama palvelu, jonka avulla voi tarkastella rakennusten katon kautta poistuvaa hukkalämpöä. Eristystä ja ilmanvaihtoa parantamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Palvelu perustuu Helsingin kaikki rakennukset kattavaan lämpökamerakuvaukseen, joka kertoo katoilta havaitusta lämpösäteilystä kylmänä, kirkkaana ja lumettomana yönä. Nyt tämä ainutlaatuinen aineisto on tuotu helposti käytettävässä muodossa kaikkien saataville osoitteessa www.kattohukka.fi. Palvelussa on myös tietoa kiinteistöjen lämpöhukasta ja vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen.

”Palvelua voivat hyödyntää niin kiinteistöjen omistajat, taloyhtiöt kuin yrityksetkin suunniteltaessa energiakorjauksia, kattoremontteja ja perusparannuksia. Vaikka katon lämpöhukan osuus koko lämmönkulutuksesta olisi pieni, voi yläpohjan lisäeristäminen olla taloudellisesti kannattavaa”, kertoo HSY:n energia-asiantuntija Teemu Kettunen.

 

Lähde ja lisätietoa: https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/kattohukka-100418 

 

0
0

Veronmaksajat listasi: Kiinteistöverojen pakkokiristykset 2018 – Valtaosa kiristyksestä osuu Helsinkiin ja Espooseen

Hallituksen aikomus korottaa yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa pakottaa 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna.
Lausuntokierrokselle lähetetyn esitysluonnoksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin vuonna 2018. Kiinteistövero kiristyy 48 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti 65 prosenttia kiristyksestä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.

Lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajan korottaminen pakottaa korotukseen 89 kunnassa vuonna 2018. Tämä kiristää kiinteistöverotusta noin miljoona euroa.

– Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, muistuttaa Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Luonnoksessa esitetään kiristystä myös vuodelle 2019, jolloin on tarkoitus korottaa vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajaa sekä voimalaitosrakennusten veroprosentin ylärajaa. Näillä korotuksilla hallitus tavoittelee noin 25 miljoonan euron korotusta kuntien kiinteistöverotuloihin vuonna 2019.

Lisätiedot:
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126

Lähde: veronmaksajat.fi

0
0

Kiinteistöliiton 110-vuotislahja jäsenille: Hallituksen tehtävät ja vastuut -verkkokirja maksutta

Kiinteistöliitto tarjoaa 110-vuotislahjana maksutta kaikkien yli 26 000 jäsentaloyhtiön hallitukselle käyttöön Hallituksen tehtävät ja vastuut -kirjan, jonka on kirjoittanut Kiinteistöliiton päälakimies, VT, KJs Jenni Hupli.

Linkki maksuttomaan sähköiseen versioon löytyy Taloyhtio.net-sivustolta (vaatii kirjautumisen) osoitteesta: http://www.taloyhtio.net/omaetusivu/110vuotislahjakirja/

Lähde: Kiinteistöliitto ry: http://www.taloyhtio.net/55757.aspx

0
0

”Kiukaiden turvallisuutta kohennettava” – Vuosaaren tappava palo lähti kiukaasta

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suosittaa Suomen suurimpia kiuasvalmistajia parantamaan kiukaiden ”käyttöliittymää” ja lisäämään turvaominaisuuksia lasten varalta.
Se antoi suosituksen Helsingin Vuosaaren tulipalon tutkintaselostuksessaan. Tulipalossa joulukuussa kuoli maahanmuuttajataustainen äiti ja kolme lasta.

Tulipalo sai alkunsa sähkökiukaasta, joka oli kytketty päälle. Saunassa oli ollut kuivumassa lasten vaatteita. Otkes arvioi, että noin tunnin lämpenemisen jälkeen syttyi tulipalo.

– Saunan käyttö on nykyisin yhä useammalle suomalaiselle vierasta. Ongelmia voi tulla, koska monien sähkökiukaiden käyttökytkimien käyttöturvallisuus on huono. Esimerkiksi lapsilukkoja tai merkkivaloja ei ole, Otkesin raportissa seisoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksessa luetellaan Suomen suurimmat sähkökiukaiden valmistajat eli Harvia, Helo, Narvi ja Iki-Kiuas. Keskus haluaa, että kiukaiden käyttökytkimet olisivat ymmärrettäviä, ajastimen ja kiukaan käytöstä ilmaistaisiin selkeästi ja lasten varalta olisi riittävät turvaominaisuudet. Näiden ominaisuuksien pitäisi löytyä myös perusmallin kiukaista, Otkes huomauttaa.

Asunnossa ei ollut palovaroitinta, vaikka sellainen oli kymmenen vuotta sitten asennettu. Otkes suosittaa sisäministeriön selvittävän, miten kiinteistöjen omistajat ja ylläpitäjät saadaan sitoutettua pitämään huolta palovaroittimien olemassaolosta ja toiminnasta. Huolehtimisvastuuta palovaroittimista tulee tarvittaessa kohdistaa myös taloyhtiöille, Otkes sanoo.

Otkes esittää myös, että eri ministeriöt kartoittaisivat maahanmuuttoon liittyvät arjen ja asumisen turvallisuutta koskevat ongelmat sekä uudistaisivat muun muassa kotoutumiskoulutusta, jotta maahanmuuttajien turvallisuutta koskevat perustaidot olisivat kunnossa.
STT

Lähde: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005352972.html?cs=email

0
0