Toimistot suljettuina to 14.9.

Arvoisa asiakas, toimistomme ovat suljettuina koko päivän torstaina 14.9.2017, henkilökunnan TYKY-päivän johdosta.

Olemme avoinna normaalisti perjantaina klo 8.00-15.00.

0
0

Veronmaksajat listasi: Kiinteistöverojen pakkokiristykset 2018 – Valtaosa kiristyksestä osuu Helsinkiin ja Espooseen

Hallituksen aikomus korottaa yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa pakottaa 170 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna.
Lausuntokierrokselle lähetetyn esitysluonnoksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,93 prosentista 1,03 prosenttiin vuonna 2018. Kiinteistövero kiristyy 48 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti 65 prosenttia kiristyksestä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.

Lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajan korottaminen pakottaa korotukseen 89 kunnassa vuonna 2018. Tämä kiristää kiinteistöverotusta noin miljoona euroa.

– Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, muistuttaa Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Luonnoksessa esitetään kiristystä myös vuodelle 2019, jolloin on tarkoitus korottaa vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajaa sekä voimalaitosrakennusten veroprosentin ylärajaa. Näillä korotuksilla hallitus tavoittelee noin 25 miljoonan euron korotusta kuntien kiinteistöverotuloihin vuonna 2019.

Lisätiedot:
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 09 6188 7326, 050 536 4126

Lähde: veronmaksajat.fi

0
0

Kiinteistöliiton 110-vuotislahja jäsenille: Hallituksen tehtävät ja vastuut -verkkokirja maksutta

Kiinteistöliitto tarjoaa 110-vuotislahjana maksutta kaikkien yli 26 000 jäsentaloyhtiön hallitukselle käyttöön Hallituksen tehtävät ja vastuut -kirjan, jonka on kirjoittanut Kiinteistöliiton päälakimies, VT, KJs Jenni Hupli.

Linkki maksuttomaan sähköiseen versioon löytyy Taloyhtio.net-sivustolta (vaatii kirjautumisen) osoitteesta: http://www.taloyhtio.net/omaetusivu/110vuotislahjakirja/

Lähde: Kiinteistöliitto ry: http://www.taloyhtio.net/55757.aspx

0
0

”Kiukaiden turvallisuutta kohennettava” – Vuosaaren tappava palo lähti kiukaasta

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suosittaa Suomen suurimpia kiuasvalmistajia parantamaan kiukaiden ”käyttöliittymää” ja lisäämään turvaominaisuuksia lasten varalta.
Se antoi suosituksen Helsingin Vuosaaren tulipalon tutkintaselostuksessaan. Tulipalossa joulukuussa kuoli maahanmuuttajataustainen äiti ja kolme lasta.

Tulipalo sai alkunsa sähkökiukaasta, joka oli kytketty päälle. Saunassa oli ollut kuivumassa lasten vaatteita. Otkes arvioi, että noin tunnin lämpenemisen jälkeen syttyi tulipalo.

– Saunan käyttö on nykyisin yhä useammalle suomalaiselle vierasta. Ongelmia voi tulla, koska monien sähkökiukaiden käyttökytkimien käyttöturvallisuus on huono. Esimerkiksi lapsilukkoja tai merkkivaloja ei ole, Otkesin raportissa seisoo.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksessa luetellaan Suomen suurimmat sähkökiukaiden valmistajat eli Harvia, Helo, Narvi ja Iki-Kiuas. Keskus haluaa, että kiukaiden käyttökytkimet olisivat ymmärrettäviä, ajastimen ja kiukaan käytöstä ilmaistaisiin selkeästi ja lasten varalta olisi riittävät turvaominaisuudet. Näiden ominaisuuksien pitäisi löytyä myös perusmallin kiukaista, Otkes huomauttaa.

Asunnossa ei ollut palovaroitinta, vaikka sellainen oli kymmenen vuotta sitten asennettu. Otkes suosittaa sisäministeriön selvittävän, miten kiinteistöjen omistajat ja ylläpitäjät saadaan sitoutettua pitämään huolta palovaroittimien olemassaolosta ja toiminnasta. Huolehtimisvastuuta palovaroittimista tulee tarvittaessa kohdistaa myös taloyhtiöille, Otkes sanoo.

Otkes esittää myös, että eri ministeriöt kartoittaisivat maahanmuuttoon liittyvät arjen ja asumisen turvallisuutta koskevat ongelmat sekä uudistaisivat muun muassa kotoutumiskoulutusta, jotta maahanmuuttajien turvallisuutta koskevat perustaidot olisivat kunnossa.
STT

Lähde: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005352972.html?cs=email

0
0

PTT: Asuminen nielaisee entistä suuremman osan tilipussista – eniten menot kasvavat kerrostalojen omistusasunnoissa

Pellervon taloustutkimus kertoo asumisen kallistuvan lähivuosina. Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä työn perässä muuttaville.
Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä.

Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Asumismenot lisääntyvät eniten kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset.

Asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.

Sähkön ja öljyn nousevat hinnat rasittavat omakotitalossa asuvien tiliä.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liitot huolissaan maksukyvyn heikkenemisestä

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9778512

0
0

Kevätsiivoustalkoot siistimmän Helsingin puolesta 3.4.–28.5.

Kevätsiivoustalkoiden aika lähestyy jälleen ja helsinkiläiset voivat järjestää talkoita 3.4.–28.5.

Sopivia siivousalueita ovat yleiset viheralueet kuten metsiköt, puistot, tien pientareet ja rannat. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkootapahtumia järjestettiin 181 ja reippaita talkoolaisia oli lähes 24 000. Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja.

Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan rakennusvirastoon ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on joko Helsingin kaupungin Stara tai yksityinen urakoitsija. Viherurakoitsija noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen.

Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista.

Ilmoittautuminen

Talkoojärjestäjäksi voi ilmoittautua 20.3. alkaen rakennusviraston asiakaspalveluun arkisin ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 10–15, puh. 09 310 39000 tai osoitteessa Elimäenkatu 5, 00510 Helsinki. Talkooaika on 3.4.–28.5.

Hyvällä asialla – ryhtyisitkö puistokummiksi?

Kaikki, jotka haluavat alkaa säännöllisesti huolehtimaan lähialueistaan, saavat halutessaan roskapihtejä jatkuvaan käyttöön rakennusvirastosta talkoiden jälkeen. Puistokummiksi ilmoittaudutaan rakennusviraston asiakaspalveluun. Ilmoittautuminen edellyttää käyntiä asiakaspalvelussa osoitteessa
Elimäenkatu 5. Katso lisää www.hyvakasvaa.fi.

Lisätietoja:
vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela, puh. 040 719 0824
etunimi.sukunimi@hel.fi
puistokummit@hel.fi

0
0

11.2. vietetään 112-päivää

112-päivä on valtakunnallinen turvallisuuskampanja, jota vietetään 11.2.

 

112-päivänä puhutaan arjen turvallisuudesta ja siitä, miten jokainen voi osaltaan huolehtia turvallisuudesta. Tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa.

 

Useilla paikkakunnilla järjestetään tapahtumia, joiden tavoitteena on kiinnittää ihmisten huomio vahinkojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen. Monet tapaturmat, tulipalot ja rikokset on vältettävissä suunnitelmallisella toiminnalla. Lisäksi 112-päivänä jaetaan tietoa ja opastetaan ihmisiä toimimaan oikein hätätilanteissa.

 

112-päivä muistuttaa tietysti myös hätänumerosta 112 ja siitä, että tämä numero toimii kaikissa EU-maissa. Hätänumeroon soittamisesta opastetaan: milloin on tärkeää soittaa ja missä tilanteissa kannattaa valita jokin toinen numero. Hätätilanteessa 112 numeroon soittamista ei kannata epäröidä!

 

112-päivää vietetään eri puolilla Suomea joka vuosi helmikuun 11. päivänä. Sitä on vietetty Suomessa jo vuodesta 1997. Tapahtumajärjestäjinä toimivat eri turvallisuustoimijat yhdessä.

 

Suomen 112-päivä on myös osa Euroopan yhteistä 112-päivää. EU:n kansalaisia valistetaan 112-päivänä eri puolilla Eurooppaa hätänumerosta 112 ja sen asianmukaisesta käytöstä.

 

http://www.112-paiva.fi/

http://www.112.fi/hatanumero_112/112-paiva

0
0