Isännöitsijä Jörgen Aaltonen jäi eläkkeelle 31.8.2016

Pitkäaikainen työntekijämme  Jörgen Aaltonen jäi ansaitulle eläkkeelle 31.8.2016.

Hänen seuraajansa Tapio Toppari aloitti palveluksessamme 15.8,2016 Toppari siirtyy toimistomme palvelukseen Tapiolan lämmöstä, jossa hän on toiminut vastuullisena isännöitsijänä 10 vuotta.

0
0

Loppuviikon ennuste voi tietää töitä kiinteistöhuollolle. Ovatko taloyhtiöt ja ennen kaikkea asukkaat valmiita toivottamaan myrskyn tervetulleiksi?

Pystytäänkö asukkaiden voimin tulemaan toimeen, kun viranomaisia ei riitä jokaiselle keikalle?

 Ukkosmyrsky – kun ulkona ei ole turvallista:

  • Salamat sytyttävät tulipalon
  • Myrskytuuli lennättää kattopeltejä, irtotavaraa ja kaataa puita juurineen
  • Raju vesisade aiheuttaa tulvia, viemärit eivät vedä, vesi nousee kellareihin
  • Meriveden korkeus saattaa nousta äkillisesti
  • Ukkonen aiheuttaa sähkökatkon
  • Liikenne jumiutuu veden, irtoroinan tai kaatuneiden puiden vuoksi

 

Pelastussuunnitelma on tiedotettava taloyhtiön asukkaille – vastaako se edellä oleviin haasteisiin!

Taloyhtiöiden pelastussuunnitelmat sisältävät asukkaille tärkeitä ohjeita mm. siitä, kuinka varautua myrskyn aiheuttamiin turvallisuusriskeihin. Pahimman myrskyn aikaan ihmisten tulee suojautua sisätiloihin, kaikkien ulkona olevien suojaaminen on tärkeää.

Pelastussuunnitelma opastaa toimimaan oikein vaara- ja onnettomuustilanteessa, muistuttaa Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

  • Sairaskohtausten vuoksi on hyvä osata ensiaputaidot, onko tiedossa, kuka rapussa osaa
  • Pienikin kotivara auttaa selvittämään elintarvikkeiden puutteen, kauppaan ei ehkä pääse
  • Alkusammutustaidot ovat välttämättömät, kun pelastuslaitos ei ehdi paikalle
  • Onko taloyhtiöllä varusteet raivata kaatuneita puita, irtotavaraa, pystytäänkö taloyhtiössä kiinnittämään irtoava kattomateriaali omatoimisesti

 

Helsingin Pelastusliitto HELPE on maan johtavia taloyhtiöiden omatoimisen varautumisen kouluttajia. HELPEn kursseilla opitaan mm. pelastussuunnitelman tekeminen ja sen jalkauttaminen.

Järjestämme myös tilauskursseja (esim. HätäEnsiapu) taloyhtiöille ja muillekin ryhmille, ota rohkeasti yhteyttä!

Pekka Tervala

Helsingin pelastusliitto ry

www.helpe.fi

pekka.tervala@helpe.fi

P. 050 1327

 

 

0
0

Tukes tiedottaa; sähköpalot ja jopa -kuolemat vältettävissä

Kolme ihmistä kuoli viime vuonna sähköiskuun ja 16 menehtyi sähköpaloissa.

 

7.4.2016 Lehdistötiedote

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tuli viime vuonna kolme sähköiskukuolemaa, joista kaksi aiheutui junan katolle kiipeämisestä. Yksi henkilö kuoli liitettyään sähkötyökalun virheellisesti asennettuun kylpyhuoneen valaisimeen. Sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttamissa tulipaloissa menehtyi 16 henkilöä.  Sähköisku- ja palokuolemat johtuvat useimmiten ihmisten tietämättömyydestä, varomattomuudesta tai virheellisestä toiminnasta.

 

Sähköiskuun on kuollut vuosittain 2 – 4 ihmistä, ja määrä on pysynyt samana jo parikymmentä vuotta. Viime vuonna poikkeuksellisesti kaksi henkilöä kuoli kiivettyään junan katolle. Aiemmin tällaisia tapauksia on ollut yksi vuodessa tai joka toinen vuosi. Uhrit ovat useimmiten nuoria miehiä.  Junaradoilla ja ratapiha-alueella liikkuminen on vaarallista jo pelkän junaliikenteen takia, mutta junan katolle tai sähköpylvääseen kiipeämisessä on myös sähköiskun vaara.  Kuolemaan johtaneen sähköiskun voi saada, vaikkei koskisi johtimiin, sillä ”sähkö hyppää”. Samanlainen hengenvaara on myös voimalinjojen ja muuntajien läheisyydessä.

 

Yksi viime vuonna tapahtunut sähköiskukuolema oli seurausta virheellisestä sähköasennuksesta. Viemäritukosta avannut putkiasentaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun liittäessään sähkötyökalua kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan. Valaisimen johtimet oli asennettu virheellisesti, jolloin pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä.   

 

Sähköiskuun tai valokaareen liittyviä työtapaturmia tilastoidaan vuosittain lähes 600.* Tukesin tietoon tulee näistä vain osa, esimerkiksi viime vuonna Tukesiin ilmoitettiin 115 sähkötapaturmaa. Tukes saa tietoja sähkötapaturmista esimerkiksi jakeluverkon haltijoilta ja toisilta viranomaisilta.

 

Sähkötapaturmia sattuu myös tutussa ympäristössä, kuten kotona ja puutarhassa. Usein syynä ovat vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö.  Myös ammattitaidottomien tekemät virheelliset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia.
– Paras keino ehkäistä sähkötapaturmia on käyttöohjeiden noudattaminen, laitteiden hyvä huolto ja kunnossapito sekä kiinteiden sähköasennusten ja sähkölaitekorjausten teettäminen sähköalan ammattilaisilla, neuvoo Tukesin ryhmäpäällikkö Harri Westerlund.

 

Liesi on yleisin sähköpalon aiheuttaja

 

Sähköpaloksi kutsutaan paloa, jossa syttymisenergia tulee suoraan sähköstä. Sen vuoksi myös liesipaloja pidetään sähköpaloina.  Sähköstä syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin viime vuonna yli 2500.

 

Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (959 kpl), valaisimet (238), kiukaat (132), mikroaaltouunit (73), pyykinpesukoneet (63) ja kylmälaitteet (56). Näiden lisäksi tulipaloja ovat aiheuttaneet lisälämmityslaitteina käytettävät sähköpatterit sekä erilaiset suuritehoisten akkujen latauslaitteet.

 

Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 16 ihmistä. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen ja väärin käytetyt lämmittimet aiheuttivat suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.

 

–  Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Valaisimien osalta palot ovat liittyneet joko loistevaloputkivalaisimiin tai tekstiilien tai muun palavan materiaalin joukkoon pudonneisiin, kaatuneisiin tai jollain tavalla peitettyihin valaisimiin, joissa on ollut hehku- tai halogeenilamppu, kertoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.

 

–  Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein, huolehtii niiden kunnossapidosta ja jättää asennukset sekä laitteiden korjaukset ammattilaisille, Lepistö neuvoo.

 

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jukka Lepistö (sähköpalot), p. 029 5052 460,
ryhmäpäällikkö Harri Westerlund (sähkötapaturmat), p. 029 5052 572,
etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

* Lähde: Tapaturmavakuutuskeskuksen Tapaturmapakki-tietokanta

 

0
0

Asbestilaki tiukkenee – miten taloyhtiön pitää toimia?

Vuoden 2016 alusta alkaen asbestikartoitus on tehtävä kaikissa rakennushankkeissa.
Lakiuudistus tuo jonkin verran lisävelvoitteita taloyhtiöihin, mutta täysin selvää ei ole vielä, kuinka paljon.
Miten uusi asbestilaki vaikuttaa käytäntöihin?

 

Mitä asbesti on ja missä sitä on käytetty?
Asbesti on yhteisnimitys monille kuitumineraaleille.
Sitä käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena.
Talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat aineosat ovat terveydelle erittäin vaarallista.
Uuden lain avulla on tarkoitus parantaa rakennustyömaiden turvallisuutta.
Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Sen käyttö kiellettiin 1993.
Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979.
Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa,
kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa,
muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, palo-ovissa,
proppausmassoissa sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.
Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuu yhä ihmisiä.
Yleisin tiedostamaton asbestialtistuksen aiheuttaja ovat kylpyhuoneremontit,
joissa saattaa purkuvaiheessa levitä huoneistoon merkittäviä määriä asbestipölyä.
Koska uusia altistuksia tulee ja terveyshaitat muodostuvat pitkän ajan kuluessa,
asbestista johtuvia sairauksia ilmenee vielä pitkään.

Mikä muuttuu?
Nykyisin on mahdollista tilata remontti asbestipurkutyönä, jolloin rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita.
2016 tammikuusta alkaen purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä.
Kartoituksen tekijältä edellytetään ”riittävää perehtyneisyyttä”.
Asbestipurkutöitä saavat jatkossa tehdä vain sellaiset yritykset, joilla on siihen lupa, ja töihin pätevät työntekijät.
Tulevaisuudessa kartoitus pitää dokumentoida ja liittää
rakennuttajan – taloyhtiön tai osakkaan – turvallisuusasiakirjaan.
Vain kartoitettuja rakenteita voidaan purkaa, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa.
Purkutyöstä on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma,
jossa esitetään toimenpiteet työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi.

Kuka vastaa taloyhtiössä?
Rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa asbestikartoituksella,
ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia.
Rakennuttajan tehtävä on myös huolehtia, että purkutyötä tekemään valitaan
asbestipurkutyöhön oikeutettu ja rekisteröity työntekijä.

Jos rakennuttajana on osakas – esimerkiksi kylpyhuoneremontin teettäjänä – hän vastaa.

Jos remontin tilaa taloyhtiö, se vastaa.

Urakoitsijalla, joka on remontintekijöiden työnantaja, on ensisijainen vastuu altistuksen ehkäisemisessä.
Urakoitsijan vastuu ei kuitenkaan vähennä myös rakennuttajalle kuuluvaa vastuuta.

Miten asbestikartoitukset käytännössä tehdään jälkeen?
Yhtiön korjaushankkeissa ja isoissa osakkaiden remonteissa asiantuntija selvittää kohteessa
mahdollisesti olevan asbestin sijainnin, laadun, määrän ja pölyävyyden purettaessa.
Asbestikartoitus voidaan joissakin tapauksissa tehdä asiakirjojen perusteella ilman laboratoriotutkimuksia.
Kun osakas tekee ”tavanomaisen” kylpyhuoneremontin, pitää vähintään ottaa näytteitä ja
toimittaa ne analysoitavaksi esimerkiksi Työterveyslaitoksen laboratorioon.
Raportti liitetään osaksi rakennuttajan turvallisuusasiakirjaa ja annetaan purkutyön tekijälle.
Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on selvitettävä aina.

Jos osakas remontoi kylpyhuoneen, miten taloyhtiössä menetellään?
Isännöitsijä/tekninen isännöitsijä muistuttaa tai asettaa muutostyön ehdoksi,
että asbestikartoitus on tehtävä kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa.
Hän myös pyytää osakasta toimittamaan asbestikartoituksesta kopion taloyhtiölle.
Osakas maksaa kartoituksen kustannukset, kun remontti on hänen hankkeensa.
Kartoitusraportti on osakkaan oma raportti – muut eivät voi hyödyntää tietoa.
Koska taloyhtiön kylpyhuoneet ovat usein täysin samanlaisia,
voi taloyhtiön olla järkevää hyödyntää mittakaavaetua.
Muutkin osakkaat voisivat omissa tulevissa remonteissaan hyödyntää yhden huoneiston kartoitusta.
Tällöin taloyhtiö ja osakas voivat sopia kirjallisesti, että yhtiö maksaa kartoituksen ja
kartoitusraportti on yhtiön omaisuutta.
Tämä edellyttää, että olosuhteet asunnoissa ovat identtisiä;
esimerkiksi kaikki kylpyhuoneet ovat alkuperäiskunnossaan.

Miten taloyhtiön hankkeessa toimitaan?
Rakennuttajan eli taloyhtiön edustajana isännöinti huolehtii,
että asbestikartoitus teetetään hankesuunnitteluvaiheessa,
kartoittaja on rekisterissä ja dokumentti liitetään taloyhtiön eli
rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan.
Jos asbestia löytyy, isännöinti valitsee purkutyöhön rekisteröidyn tekijän.
Rekisteri tulee tällä tietoa aluehallintoviranomaisen nettisivuille.
Tilan käyttöönottamisesta tehdään luovutusasiakirja yhdessä purkufirman kanssa.
Asiakirjassa todetaan tilan puhtaus ja jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot.
Rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista kirjataan tiedot tilan käyttäjien käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin.

0
0

Astala isännöinnin asiakastyytyväisyyskysely 2015

Astala isännöinnin asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marraskuussa 2015. Kyselyn vastausprosentti nousi selvästi edellisestä vuonna 2013 toteutetusta kyselystä, jolloin vastausprosentti oli 35,80. Nyt toteutetun kyselyn vastausprosentti oli 41,78.

 

Analysoituamme kyselyn tulokset tiedotamme niistä ja yhtiön kehittämisteemoista kevään 2016 aikana.

 

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi kappaletta lahjakortteja ravintola Careliaan. Lahjakortin arvo on 250 euroa.

Onni suosi Asunto Oy Isonevantie 24 / Simo Hakkaraista sekä Asunto Oy Perustalo 20 / Hedy Kapria.

 

Rauhallista Joulua

0
0

Tukes tiedottaa: koti sähköturvalliseksi

Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto julkaisi 02.12.2015 seuraavan lehdistötiedotteen:

 

Haluatko parantaa kotisi sähköturvallisuutta – lue Tukesin opas

 

Löytyykö sinulta kotoa sähkölaitteita, joiden pistotulpat ovat mustuneita? Entä sähköjohtoja, joita on paikkailtu teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla? Ovatko kaikki kotisi pistorasiat ammattilaisen asentamia? Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tulee vuosittain paljon tapauksia, joissa vastaus edellä esitettyihin kysymyksiin on turvallisuuden kannalta huolestuttava. Parantaakseen kodin sähköturvallisuutta Tukes on julkaissut kattavan tietopaketin aiheesta.

 

Tukesin uusi Kodin sähköturvallisuus -opas on luettavissa täältä.

 

Kodin sähköturvallisuus koostuu useasta eri asiasta. Peruslähtökohtana on, että sähköasennukset on teetetty ammattilaisilla. Tukesin tietoon on tullut useita tapauksia, joissa amatöörin tekemät asennukset ovat aiheuttaneet käyttäjille sähköiskuja. Esimerkiksi pesukonetta kylpyhuoneen vesipisteeseen kytkenyt on saanut sähköiskun pesukoneesta, koska kylpyhuoneremontissa kahdeksan vuotta aiemmin pistorasia oli asennettu virheellisesti. Toinen asukas oli puolestaan saanut sähköiskun koskiessaan samaan aikaan pesuhuoneen valaisimeen ja vesihanaan. Syynä tapaturmaan oli viisi vuotta aikaisemmin remontin yhteydessä tehdyt virheelliset sähköasennukset, joiden tekijästä ei ollut tietoa.

 

Joitakin sähkötöitä saa kuitenkin tehdä itse. Näitä ovat esimerkiksi valaisimen sähköjohdon vaihtaminen tai yksivaiheisen jatkojohdon teko. Kodin sähköturvallisuus -oppaasta löytyy turvaohjeita näiden suorittamiseen.

 

– Jos et ole varma siitä, mitä olet tekemässä, osta mieluummin uusi jatkojohto kaupasta tai korjauta lempivalaisin ammattilaisella, Seppo Niemi Tukesista ohjeistaa.

 

Vaarallisiin sähkölaitteisiin liittyy vakava sähköiskun vaara. Käymällä alla olevan vinkkilistan läpi varmistat, että kotisi sähkölaitteiden turvallisuus on hyvällä tasolla.

 

Kun toimit näin, kotisi on turvallisempi

  • Tarkkaile laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa. Sähköjohtoa ei saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla.
  • Vältä monen suuritehoisen laitteen samanaikaista käyttöä samalla jatkojohdolla.
  • Älä muuta jatkojohdon tai sähkölaitteen johdon tai pistotulpan rakennetta.
  • Älä säilytä johtoja kuumien pintojen läheisyydessä, esimerkiksi patterin päällä.
  • Vältä liittämästä useita jatkojohtoja peräkkäin.
  • Sähköä ei saa tuoda jatkojohdolla toiseen huoneeseen, jossa on erilaiset pistorasiat.  Erityisesti vanhoissa taloissa kaikkien huoneiden pistorasiat eivät välttämättä ole maadoitettuja.
  • Jos laite, sen pistotulppa tai pistorasia on mustunut, vie laite huoltoon.
  • Ollessasi kylvyssä, suihkussa tai uimassa älä pidä laitteita kiinni sähköverkossa äläkä koske niihin.
  • Älä kuivaa vaatteita kiukaan yläpuolella tai sähkölämmittimen päällä.
  • Tarkista, että laite on tarkoitettu käytettäväksi Suomen sähköverkossa (230 V/50 Hz).

 

Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin Facebookissa 3.12. klo 12–13

Askarruttaako, mitä sähkötöitä voi tehdä itse? Milloin kannattaa ottaa sähkölaite pois käytöstä? Voiko jatkojohtohässäköistä olla oikeasti vaaraa? Tukes järjestää Facebookissa kyselytunnin sähköturvallisuuteen liittyvistä asioista torstaina 3.12. klo 12–13. Kaikki kysymykset kotiin, sähköön ja turvallisuuteen liittyen ovat tervetulleita.

 

Lisätietoja:

 

turvallisuusinsinööri Seppo Niemi, p. 029 5052 167 (sähkölaitteet)

turvallisuusinsinööri Ville Huurinainen (sähköasennukset), p. 029 5052 111

sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi

0
0