Maksaessaan vastiketta / vuokraa asukkaalla on täysi oikeus nauttia asumisestaan. Tähän oikeuteen liittyy kuitenkin myös velvollisuuksia.
Yhteisömuotoisessa asumisessa on otettava kanssa-asujien tarpeet huomioon jne. Osakkeenomistajan / vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava taloyhtiölle / vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta taloyhtiö / vuokranantaja on vastuussa.
Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.
Tämä tarkoittaa mm. huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden järjestelmien, koneiden ja laitteiden oikeaa käyttämistä.
Asukkaan / osakkeenomistajan kunnossapito- ja ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen takaa sen, että kaikki asukkaat hyötyvät talon tarkkailusta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Näin asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina, eivätkä esimerkiksi vesivuotojen aiheuttamat vauriot pääse pitkittyessään aiheuttamaan home- ym. terveydellisiä ongelmia, joiden poistaminen lisää kalliiden korjauskustannusten ohella mm. sairaudenhoitomenoja.
Asukaalla on välitön ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vaurioista huoneistonsa rakenteissa.
Jos kosteusvaurioihin ei puututa ajoissa:
Asukkaan tulee järjestää huoltomiehelle pääsy huoneistoon tarkastamaan ja huoltamaan kiinteistön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteita tai laitteita.
Taloyhtiö vastaa ikkunoiden ulkopinnan kunnossapidosta. Väli- ja sisäpuitteiden kunnossapito kuuluu asukkaalle; asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuutaulukon mukaisesti. Asukkaan tulee huolehtia ikkunoiden ja ovien väli- sekä sisäpuitteiden maalauksesta aina tarvittaessa.
Yli 1,5 metriä leveitä ikkunoita avattaessa ja pestessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Avattuun puitteeseen ei saa kohdistaa ylimääräistä kuormitusta ja ikkuna tulee tukea pesun ajaksi.
Vesi- ja jätevesimaksut ovat nousseet rajusti viime vuosina. Veden kulutukseen vaikuttavat ratkaisevasti asukkaiden käyttötottumukset. Vuodoista tulee ilmoittaa heti kiinteistön edustajalle. Asukkaalle ei tule laskua korjauksesta, mikäli vesikaluste on normaalitasoinen.
Lämmin vesi on lähes kaksi kertaa niin kallista kuin kylmä!
Pyykin- ja astianpesukoneiden asennuksessa on otettava huomioon sekä sähköasennusten että vesi- ja viemäriasennusten asettamat vaatimukset koneiden liittämistavalle.
Pyykinpesukoneen paikka on huoneistossa yleensä kylpyhuoneessa. Jos pesukone sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole lattiakaivoa on varmistettava, että koneessa on itsessään ylivuotosuoja.
Astianpesukoneen asennuksessa tulee asukkaan varmistaa kiinteistön edustajalta, että asennus tapahtuu kiinteistönomistajan hyväksymällä tavalla ja että astianpesukoneen alle on asennettu vuotokaukalo. Muussa tapauksessa asukas on vastuussa vahingosta.
Asukkaan kuuluu itse puhdistaa viemäripisteiden vesilukot ja kylpyhuoneiden lattiakaivot, joissa on myös vesilukko. Lattiakaivon siiviläkansi irrotetaan ennen vesilukon puhdistamista. Jokaisessa viemäripisteessä on vesilukko, joka estää viemäriverkon hajun pääsyn huoneisiin.
Vesi saattaa pitkän käyttämättömän ajanjakson aikana haihtua vesilukosta, jolloin haju pääsee huoneisiin. Pitkän käyttämättömän jakson ajaksi voidaan vesilukkoon kaataa esim. tilkka ruokaöljyä, joka estää veden haihtumisen vesilokosta.
Asukkaan on muistettava sähkölaitteista:
Sähkökatkoksen varalta asunnossa tulisi olla paristolla toimiva käsivalaisin, kynttilöitä ja tulitikkuja tai sytytin.
Asukkaan on muistettava sähkölaitteista:
Sähkökatkoksen varalta asunnossa tulisi olla paristolla toimiva käsivalaisin, kynttilöitä ja tulitikkuja tai sytytin.
Pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.
Kiinteisiin asennuksiin ei periaatteessa saa puuttua lainkaan. Vain pistorasioiden ja kytkinten peitekansien irrotus ja kiinnitys on sallittua esimerkiksi tapetoinnin tai maalauksen ajaksi. Työ on tehtävä jännitteettömänä. Jakorasioiden liitinten jännitteetömyys on aina syytä varmistaa hyväksytyllä jännitteen koettimella.
Muista, että vesi johtaa hyvin sähköä. Vältä sähkölaitteiden käyttöä tilanteissa, joissa on runsaasti vettä lähistöllä.
Osa kotitalouskoneista, esimerkiksi liesi ja jääkaappi, kuuluu asunnon kiinteään varustukseen. Osan koneista asukkaat hankkivat itse.
Muutamat kotitalouskoneet liitetään sekä sähkö- että vesijohtoverkkoon. Jos asunnossa ei ole valmiina tarvittavia liitoskohtia, turvaudutaan asennusliikkeen apuun ja varmistetaan ennakkoon myös esim. kiinteistön hyväksymä asennustapa.
Kotitalouskoneiden käyttö vaatii usein hiukan opettelua. Huoneiston käyttöohjekansiossa on huoneistoon kuuluvien koneiden yksityiskohtaiset käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet. Kun ostat uusia kodinkoneita, voit laittaa niiden ohjeet tähän välikköön talteen.
Uudet koneet ovat veden ja sähkönkäytön kannalta säästävämpiä kuin vanhat. Vertaa ostotilanteessa energiatietoja ennen kuin teet ostopäätöksen.
Jätä kylmälaitteen (pakastin, jääkaappi) ympärille riittävästi vapaata ilmankierto tilaa ja puhdista sen lauhduttimeen tarttunut pöly kerran vuodessa imurilla.
Älä sijoita kylmälaitteita patterin, lieden tai muun lämmönlähteen lähelle.
Vältä kylmälaitteitteen ovien turhaa avaamista.
Tarkasta kylmälaitteen oven tai kannen tiivisteet aika ajoin.
Hanki lämpömittari, josta voi seurata kylmälaitteen sisälämpötilaa.