Märkätilojen rakennustekniikka

Märkätiloiksi nimitetään tiloja, jotka on varustettu lattiakaivolla ja joiden seinät sekä lattia joutuvat alttiiksi roiskevedelle. Tällaisia tiloja ovat asuintaloissa pesu- ja kylpyhuoneet sekä saunatilat. WC, kodinhoitohuone sekä altaalla varustetut ”ns. kuraeteiset” voidaan myös luokitella märkätiloiksi, mikäli ne käyttötarkoituksensa puolesta täyttävät em. kriteerit.

Lähes jokainen lienee nykyisin törmännyt sanoihin kosteusvaurio ja homeet. Hometta esiintyy niin kivi- kuin levyrakenteisissakin märkätiloissa. Home on usein seurausta kosteus- ja vesivaurioista tai muusta kosteusteknisestä ongelmasta. Kosteusvauriot voidaan välttää ainoastaan märkätiloihin soveltuvilla rakenteilla ja materiaaleilla, joilla estetään kosteuden tunkeutuminen rakenteisiin. Oletpa rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa kylpyhuonetta tai muuta märkätilaa, samat säännöt pätevät sekä rakentamiseen että korjaamiseen. Oikein ja huolellisesti tehty sekä suunniteltu rakenne on säästöä tulevaisuuteen. Ainoastaan oikeilla rakenneratkaisuilla, materiaaleilla ja työmenetelmillä saadaan toimivia ja kestäviä märkätilojen rakenteita.

Suositeltava rakennustapa

Kaikkien rakennusvalvojien hyväksymä ja Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton suosittelema sekä vähiten vesivauriolle riskialtis rakenne saadaan, kun vanha valurautakaivo poistetaan ja tilalle asennetaan vesieristyssertifikaatin mukainen lattiakaivo. Sertifikaatti on säilytettävä työmaalla työmaaohjeena ja mahdollista valvontakäyntiä varten.

Hyväksyttävä rakennustapa

Jos vanha lattiakaivo halutaan jättää ja siihen yhdistää uusi korokerengas, on asennustapa hyväksyttävissä joidenkin rakennusvalvojien puolesta. Edellytyksenä on, että työ tehdään vesieristetoimittajan kirjallisten ohjeiden ja piirustuksen mukaan tai yleisesti tunnetun ja pätevän rakennesuunnittelijan (= insinööritoimiston) yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan. Lisäedellytyksenä on, että ko. suunnitelmat esitetään rakennusvalvonnassa ja/tai taloyhtiölle ennen työn aloitusta ja ko. ohjeet piirustuksineen löytyvät työmaalta.

Ei-hyväksytty rakennustapa

Rakennustapa on hylättävä, mikäli kaivoa ei uusita eikä työtä tehdä valmistajan tai pätevän suunnittelijan ohjeiden mukaan, vaan työsuorite on tekijän oma sovellutus, eikä näin ollen ole yleisesti testattu ja hyväksytty.

 

Selvitä ajoissa rakennusluvan varaisessa tai lausuntomenettelyn varaisessa työssä paikkakuntasi rakennusvalvojalta minkälaisen kaivoratkaisun he hyväksyvät!

 

Selvitä ajoissa taloyhtiöltäsi minkälaisen kaivoratkaisun he hyväksyvät, jos remontti ei ole rakennusluvan tai lausunnon alainen korjaustyö!

Vesieristeistä

Hyväksytyt vesieristeet - ei, vaan hyväksytty vesieristysjärjestelmä

Vesieristysjärjestelmän vaatimus on, että se on testattu VTT:n rakennuslaboratoriossa ja todettu täyttävän Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa C2 Kosteus -vaateet. Lisätietoa saa VTT:n ja eri vesieristetoimittajien kotisivuilta.

 

Kun vedeneristysmateriaali on valittu, on itse asiassa valinnut jo koko vesieristysjärjestelmän. Vesieristysjärjestelmään kuuluu vedeneriteaineen lisäksi mm. betonin, betonin pintakäsittelyaineen, lattiakaivon, lattiakaivolaipan ja laattalaastin valinta. Järjestelmää valitessasi tutustu toimittajien esitteisiin ja työohjeisiin.

 

Kirjallisessa urakkasopimuksessa on hyvä mainita vesieristemateriaali ja, että muutkin materiaalit ja tarvikkeet ovat valitun vesieristysjärjestelmän kanssa yhteensopivia.

Kuinka paljon vesieristettä sivellään?

Lue vesieristetoimittajan työohjeet huolellisesti. Ohjeista löydät, kuinka monta litraa tai kilogrammaa eristettä lattia- tai seinäneliötä kohden vähintään sivellään, jotta saavutetaan vesieristeen minimi kalvopaksuus. Kyseessä on todella minimi. Mm. VTT:n henkilösertifikaatin omaavat vesieristäjät kertovat valmistajan minimiainemääräohjeen puolellatoista, jotta jokaisessa kohdassa vesieristesivelyä varmasti saavutetaan vähimmäiskalvon paksuus.

 

Suositus on, että ennen kuin tilaat vesieristäjän, sovi kirjallisesti, että ainemenekki on 1,5 x valmistajan suositus ja eristäjä on velvollinen osoittamaan luotettavasti ainemenekin. Vesieristeen menekin voi tarkastaa laskemalla lattia- ja seinäneliöt sekä kertomalla neliöt valmistajan ainemenekkisuosituksella. Suositeltavaa on myös ottaa koepala, josta mitataan mikrometrillä tai luupilla vesieristekalvon paksuus.

Mitä kaikkea vesieristetään?

Ennen vesieristettiin vain lattia. Nykyisin vesieristetään myös seinät. Seinät on vesieristettävä kattoon saakka. Ainoastaan silloin kun märkätilaan tulee alaslaskettu katto, ulotetaan vesieristys vähintään alaslaskettuun kattoon saakka.Jos kerroskorkeus on poikkeuksellisen korkea (= yli 28.000 mm), voidaan vesieristys rajoittaa 22.000 millimetriin.

Uudet putket eivät saa läpäistä vesieristettä

Kun uusia vesi- ja lämpöputkia asennetaan, on muistettava, että yksikään uusi putki ei saa läpäistä lattian vesieristettä! Taloyhtiön alkuperäiset putket voivat sen tehdä, koska niitä asennettaessa ei tiedetty vuonna 1999 voimaan tulleesta määräyksestä.

 

Viemäreiden sallitaan läpäistä vesieristys, mutta suunnittelutyö tulee tehdä niin, että vältetään turhat läpäisyt.

Voiko vanhan valurautakaivon jättää uusimatta?

VTT:n vesieritysmateriaalien tuotesertifiointi edellyttää, että käytetään samaa ”tuoteperhettä”, eli sertifikaatissa on maininta: ”vesieristetuote XX on testattu seuraavilla lattiakaivomalleilla”. Muilla lattiakaivomalleilla esim. alkuperäisellä valurautaisella kaivolla ei sertifikaatti ole voimassa.

 

Kahdella vesieristetoimittajalla on kirjallinen ohje ja piirros, miten vanha valurautainen lattiakaivo liitetään heidän tuotteellaan uuteen korokerenkaaseen. Tällä hetkellä on ko. tuotteen toimittajat hakemassa asennustavalleen VTT:n sertifikaattia.

 

Joillakin korjausrakentamiseen erikoistuneilla insinööritoimistoilla on omia yksityiskohtaisia suunnitelmia vanhan valurautalattiakaivon yhdistämisestä uuteen muoviseen korokerenkaaseen.

Lattiaviemäröinnin tulee toimia!

Pesuvesien valuttua lattialle, on suotavaa, että ne kulkeutuvat jouhevasti lattiakaivoon. Kun pesutilan lattia on valettu riittävän vietolle lattiakaivoon, ei vesien poistuminen ole ongelma. Riittävä vietto (= kaato) on vähintään 1:100 (eli 1 metrin matkalla lattia laskee 1 cm:n). Suositeltava kaato on 1:80 ja suihkun alueella 1:50.

 

Oven kohdalla on kynnys siltä varalta, että vesi padottuu märkätilan lattialle (esim. lattiakaivossa on hiuksia ja se vetää heikosti). Kynnyksen tulee olla vähintään 15 mm korkea ja vesieriste tulee nostaa kynnyksen päälle. Yli 20 mm korkea kynnys haittaa pyörätuolin käyttöä.

Kuka maksaa vuodot

”Vakuutusyhtiöhän ne vuodot maksaa!” Tämä sanonta ja ajattelutapa on valitettavan yleinen. Totuus on toisenlainen. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa vesi- ja kosteusvaurioita, jotka aiheutuvat lattiakaivon korokerenkaan virheellisestä asennuksesta. Kannattaa tutustua vakuutusehtoihin.

Vaurioiden ennaltaehkäisy ja laadunvalvonta

Miksi betonin täytyy antaa kuivua?

Jos betonin ei anneta kuivua tarpeeksi kauan ja vesieriste sivellään märän betonin päälle, menettää eriste veden eristämiskykynsä. Betonin on annettava kuivua riittävästi. Betonin kuivumista voi seurata luotettavilla kosteusmittareilla. Betonin laadun tulee myös soveltua yhteen vesieristeen kanssa. Lue tarkasti vesieristetoimittajan työohjeet.

Kosteusanturi on laadunvarmistamista

Erityisen suositeltavaa on, että jo betonivaluun asennetaan kosteusanturit. Tällöin voidaan rakenteita rikkomatta mitata betonivalun kosteus ennen ja jälkeen vesieristyksen. Antureiden luku vaatii lukijalaitteen. Yhden anturin hinta on noin 10 e. Antureita suositellaan asennettavaksi 5 – 6 kappaletta. Lukijalaite maksaa noin 1000 e. Jos lukulaitteella ehkäistään yksikin vuoto säästö on helposti 8.000 – 30.000 e.

 

Urakkasopimukseen tulee kirjata, että urakoitsija on velvollinen asentamaan ko. anturit sekä muutama sana laadunvalvontamittauksesta.

Hyvä ilmanvaihto kuivattaa myös rakenteita

Onnistunut vesieristys edellyttää myös hyvää kuivatusta eli varmista, että kylpyhuoneesta poistuu riittävä määrä ilmaa (ks. lvi-osion ilmanvaihtokohta) ja kylpyhuoneen ovessa on alhaalla 10 – 20 mm:n ovirako tai ovessa on 200 x 400 mm:n korvausilmaventtiili. Sulje ovi ja kokeile kylpyhuoneen puolella kädellä tuleeko alhaalta oviraosta tai -venttiilistä korvausilmaa kylpyhuoneeseen.

 

Tee myös toinen koe: käytyäsi suihkussa peili huurtuu, mikäli huuru ei poistu kymmenen minuutin kuluttua suihkun sulkemisesta, on kylpyhuoneesi ilmanvaihto riittämätön ja edellytykset mikrobikasvustolle on olemassa. Ilmoita asiasta isännöitsijälle.

Lattialämmitys edistää rakenteiden kuivumista

Hyvän ilmanvaihdon lisäksi suositellaan kylpyhuoneeseen lämmitystä, joka kuivaa rakenteita ympäri vuoden, myös kesällä! Ainoa oikea lämmitysmuoto on sähköllä toimiva lattialämmitys. Lämmitys parantaa myös ilman vaihtuvuutta eteenkin vanhoissa kiinteistöissä, joissa on painovoimainen (= katolla ei poistopuhallinta) ilmanvaihto.

Alaslaskettu katto on tuuletettava

Usein tehdään pesutilan kattoon esim. puupanelista alaslaskettu katto. Alaslasketun katon yläpuolinen osuus on tuuletettava, jotta vältyttäisiin mahdolliselta homehaitalta. Tuuletus tehdään niin, että paneleiden päihin jätetään vähintään 20 mm:n aukot.

Lähde: Suomen Kiinteistöliitto ry; www.taloyhtio.net